Maarit Turunen
16.4.2018

Kolminkertainen hoffilainen

Opiskelin kotiteollisuuskoulussa kudontaa vuosina 1979 -81 Lontoossa au pairina viettämäni välivuoden jälkeen. Kouluun oli vaikea päästä. Minulla oli kaksi ällää ylioppilastodistuksessa ja keskikoulun käsityönumero kymppi. Kurssikaverini pääsi neljällä ällällä ja ysin käsityönumerolla vasta varasijalta opiskelemaan. Kudonnanopettajani oli myöhemmin rehtoriksi siirtyvä Sirkka Hämäläinen, silloin rehtorina oli kuvataideopettaja Tellervo Strömmer.

Koulussa opittiin kankaankudonta perusteellisesti kankaan rakentamisesta viimeistelyyn saakka. Kangaspuun niidetkin solmittiin itse. Ohjelmassa oli myös jonkin verran ompelua ja neulontaa.

Koulun jälkeen pidin taas välivuoden. Silloin toimin mm. käsityönohjaajan sijaisena Hattelmalan mielisairaalassa toimintaterapiaosastolla. Menin naimisiin ja halusin jatkaa opiskeluani Hämeenlinnassa. Syksyllä 1982 opistossa alkoi uusi linja, josta valmistui neule- ja ompelualan suunnittelija-ohjaajia. Sinne pääsin mukavan porukan sekaan. Pääsimme suunnittelemaan opetussuunnitelmaammekin itse, koska linja oli uusi.

Teimme opiskeluun kuuluvina myös tilaustöitä. Kansanedustaja Sirpa Pietikäiselle suunnittelin kolmiosaisen neuleasun, johon kuului pusero, hame ja liivi. Työn toteutin kahden muun opiskelijan kanssa. Ryhmällämme oli runsaasti kouluun liittyvää ja ulkopuolista oheistoimintaa, joista on ansiokkaasti kirjoittanut Marjatta Hilden omissa muistoissaan.

Opettajista mieleen jäävimmät olivat legendaariset neuleopettajat Virpi Mikkola ja Maritta Päivinen, äidinkielen inspiroiva opettaja Einikki Sauri sekä luovuuteen kannustaneet kuvataideopettaja Tellervo Strömmer ja suunnittelun opettaja Riitta-Liisa Haavisto. Kolmen kuukauden työharjoittelun tein Helsingissä neulesuunnittelija Sirkka Könösellä.

Opistosta minut napattiin Raaheen Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen neulekurssin opettajaksi. Wetterhoffin kansliassa tiedettiin mieheni olevan töissä Rautaruukilla ja Raahessa oli tehtaan pääpaikka. Siten seuraavat seitsemän vuotta perheemme asui Raahessa. Kaksi poikaani syntyi myös siellä.

Opettajakoulutukseen pääsin 1992. Vuoden vietin kahden pienen lapsen yksinhuoltajana, mieheni opiskeli tuolloin Kouvolan Muotoiluinstituutissa kivialan artenomiksi. Vuosi oli rankka, mutta hyvin selvisin. Ryhmämme kiinnostui erityisesti suggestopedisista opetusmenetelmistä, joita käytin myös harjoittelutunneillani. Opetusharjoitteluni tein Kuopion Muotoiluakatemiassa. Kevään Fredrika-juhlassa toimin juontajana. Ryhmällämme oli myös mm. lauluesityksiä.

Valmistuttuani sain kuukauden pestin Hoffille Maalattu neule-työpajan opettajana. Neuloimme koneella valkoisesta puuvillasta erilaisia asuja, jotka maalattiin. Tuotteita myytiin Hämeenlinnan torilla, mutta sateinen ja kylmä kesäkuu vei ostajat.

Koko perhe muutti Kouvolaan, jossa työskentelin etupäässä peruskoulun tekstiilityönopettajana vuoteen 2015, jolloin jäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuoden verran kävin Heinolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa opettamassa neuleita ja myös Kouvolan Muotoiluinstituutissa oli joitain tunteja sivutoimisena.

Lisätietoja

Suomen käsityön museo

amanuenssi Seija Hahl

seija.hahl@jkl.fi
014 266 4372
050 311 8886

Pin It on Pinterest